FM 291109

No niin, näinhän siinä sitten kävi. Oharit.

Tuli muka yllättävä työkeikka, mitä ei pysty perumaan. Aivan. Miten en ole yhtään yllättynyt? Pitää varmasti aivan yhtä paljon paikkansa kuin se, että illallisen siirtäminen ensi viikolle on minulle täysin ok juttu. Ei liikuta sitten millään tavalla. Ja oikeastaan en edes ole varma siitä ensi viikosta. Olenhan niin kiireinen, että en voi luvata saanko näin lyhyellä varoitusajalla deittejä kalenteriini sovitettua. (lue: suunnitelmissa istua joka ilta kotona villasukat jalassa telkkaa katsoen)

Miten minusta on tullut tälläinen? Varmaan ne miljoonat kerrat kun Pohjoinen rikkoi lupauksensa ja valehteli kerta toisensa jälkeen, ovat tehneet tehtävänsä.

Paskat, lähden tuonne sateeseen ostamaan pitsaa ja irtokarkkeja.


Tunnelmaa luomaan Sunnuntaina sataa aina by Jenni Vartiainen.