Ei se vaihtamalla parane

Koko ikäni kerrostalossa asuneena olen ajan mittaan kerännyt kokemuksia monenlaisista naapureista. Milloin on seinänaapurina ollut pariskunta koliikkivauvan kera, milloin vainoharhainen mummo, joka tekee viikottain valituksia sinusta isännöitsijälle. Samainen mummo tuli kerran rollaattorillaan eteiseen asti kun kaverilta oli jäänyt röökille mennessä ovi raolleen. Onneksi oli sen verran kenkiä eteisen lattialle, ettei pidemmälle päässyt.

Tällä hetkellä nautin seuraavien naapureiden viehättävästä seurasta: yläkerran lievästi alkoholisoitunut pariskunta (harrastavat baari-illan jälkeisiä tappeluita ja kotikaraokea, lempikappaleisiin kuuluvat mm. Hopeinen Kuu ja Abban koko tuotanto) , norsu (kaapinovet helisevät kun herra liikkuu asunnossaan) sekä Post-It nainen (jättää post-it lappuja oviin, ilmoitustaululle, polkupyöriin jne. valittaakseen mitä mielikuvituksellisimmista asioista). Itse sain post-it lapun pyörääni tekstillä: "Voitko ystävällisesti siirtää pyöräsi telineestä varastoon, koska et ole viikkoon ajanut sillä." Ai miten niin joillakin ei ole muka omaa elämää?

Tämän hetkinen "lempinaapuri" muutti vihdoin ja viimein nyt kuunvaihteessa pois. Ei enää ikinä joka iltaista kello 18.oo alkavaa kahden tunnin pianokonserttia, eikä aamuisia minimissään tunnin kestäviä haukumismaratoneja harjoittavaa rakkia. Ihanaa! Tai niin ajattelin vielä eilen. Tilalle muutti sitten joku teini pissis. Ensimmäiset kokemukset neidistä viime yöltä. Jos haluat halailla kavereitasi, huutaa "Siis mä oon niin kännissä! Missä Pekka on! Kaikki vihaa mua jne." kolmelta yöllä rappukäytävässä, niin ole hyvä ja muuta johonkin muualle kuin minun naapuriini. Sain sentään vähän iloa kun yläkerran nainen meni huutamaan niille. Olivat röökillä rappukäytävässä, nainen tumppasi niiden tupakat, otti avaimen ja työnsi koko porukan kämppään sisälle. Samalla neiti hokee kovaan ääneen: "Kamala kun mun tisseihin sattuu kun sä tönit. Siis mun tissit on niin kipeet." Ja meitä kiinnostaa kuinka paljon?

Tänään asuntoesittelyyn.